KK-haasteessa # 21 pyydettiin käyttämään kortissa kangasta, ja itse pysyttelin tutulla vintagelinjalla.
Kangas on peräisin ystäväni antamasta verhojen lyhennyksestä jääneestä palasta, ja siinä on hentoja valkoisia ja tummanharmaita kukka- ja lehtikuvioita. Kiinnitin sen korttipohjaan kauttaltaan laittamaani Bilteman leveään kaksipuoliseen teippiin, ja hyvin reunoiltaan hapsutettu kangas näyttää paikallaan pysyvän, vaikka itse harmittelinkin sitä, että langanjuoksut kankaassa mutkittelevat jonkin verran. Kukan lehdiksi ompelin parilla pistolla haaleanvihreää kapeaa nauhaa laskoksille, ja ompelemalla kiinnitin myös vanhasta villapaidasta irrottamani hakasen ja kukan keskustan helmiäisnapin paikoilleen. Kukkaan kerrostin salaisista toiveista saatuja paperi- ja harsokukkia. Koristeeksi lisäsin helmiä.
Valokuva on jälleen peräisin netin ihmeellisestä maailmasta, ja tällä kertaa teetin sen valokuvausliikkeessä aidolle valokuvapaperille. Se onnistuikin oikein hyvin, kun kuva oli tarpeeksi terävä ja irti leikattava osa tarpeeksi pieni, koska ainakaan itse en osannut teettää kuvaa pienempänä kuin 10 x 15 koossa (, siis siten, että ympärillä olisi esim. ollut reilusti valkoista tai laittamalla kaksi pientä kuvaa vierekkäin poikittain). Kuvan alla on vielä alareunastaan revitty pala väreihin sopivaa skräppipaperia.
26.1.2011
24.1.2011
Päällystetty osoitekirja
Koukussa kortteihin -sivuston haasteisiin on tullut taas ahkerasti osallistuttua. Vintagehaasteeseen pyydettiin edellisellä kerralla tekemään jokin muu kuin kortti, ja minä päällystin uudelleen joskus jostain löytölaarista ostamani puhelinmuistion, jossa on sisällä aakkostetut sivut. Kansista tuli tämän näköiset:
Taustana rytistettyä pakkauspaperia, johon leimasin kulmaleiman mustalla ja rusketin reunat vintage sepialla. Kuvassa on iso perhe vanhasta historiankirjasta, jonka henkilöt leikkasin ääriviivoja myöten irti, ja kaksi oikeanpuolimmaista lasta siirsin lähemmäksi muita, jotta hekin mahtuisivat etusivulle. Avain on Saksasta tuotu haaraniitti ja lakanansuikaleeseen kiinnitetty kehys on Tiimarin hääaiheisesta skräppäyspaketista. Tekstin kirjoitin koneella, tulostin ja vanhensin.
Sama perhe jatkuu saumattomasti takasivulle asti! Kulmassa taas leima, alhaalla lakanansuikale, ja lukko samasta haaraniittipakkauksesta kuin avainkin.
Taustana rytistettyä pakkauspaperia, johon leimasin kulmaleiman mustalla ja rusketin reunat vintage sepialla. Kuvassa on iso perhe vanhasta historiankirjasta, jonka henkilöt leikkasin ääriviivoja myöten irti, ja kaksi oikeanpuolimmaista lasta siirsin lähemmäksi muita, jotta hekin mahtuisivat etusivulle. Avain on Saksasta tuotu haaraniitti ja lakanansuikaleeseen kiinnitetty kehys on Tiimarin hääaiheisesta skräppäyspaketista. Tekstin kirjoitin koneella, tulostin ja vanhensin.
Sama perhe jatkuu saumattomasti takasivulle asti! Kulmassa taas leima, alhaalla lakanansuikale, ja lukko samasta haaraniittipakkauksesta kuin avainkin.
12.1.2011
Sininen kollaasi-atc
Koukussa kollaaseihin -haasteessa #10 oli teemana sininen, ja tein aika simppelin ATC-kortin lehdistä ja kartasta leikkelemällä ja parilla ääriviivatarralla. Tämän nimi on "Sininen hetki", ja se lähti vintagevaihtoon.
Tulevaa ystävänpäivää
Pämpän blogissa pyydettiin Sinellin tammikuun korttikisaan vintageystävänpäiväkorttia.
Kuva on taas netistä tallennettu. Taustalla samaa Presenton kartonkia kuin vauvakortissa aiemmin. Mikäli latinasta mitään muistan, niin tekstissä varmaankin lukee "Todelliset ystävät ovat ikuisia", korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä! Teksti oli siis valmiina tuossa paperissa, ja siksi sitä raskin käyttää heti tähänkin korttiin. Alaosan kelottunutta seinää kuvaava skräppipaperi on Sinellistä. Silkkinauhan ja pitsin olen saanut salaisista toiseista, kuten myös lävistimellä tehdyt kukan lehdet. Kukassa käytin metalliroosalla musteellea värjäämäni valkoisen kukan lisäksi kukka- ja lumihiutalelävistäjää sekä vaaleanpunaista helmeä.
Kuva on taas netistä tallennettu. Taustalla samaa Presenton kartonkia kuin vauvakortissa aiemmin. Mikäli latinasta mitään muistan, niin tekstissä varmaankin lukee "Todelliset ystävät ovat ikuisia", korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä! Teksti oli siis valmiina tuossa paperissa, ja siksi sitä raskin käyttää heti tähänkin korttiin. Alaosan kelottunutta seinää kuvaava skräppipaperi on Sinellistä. Silkkinauhan ja pitsin olen saanut salaisista toiseista, kuten myös lävistimellä tehdyt kukan lehdet. Kukassa käytin metalliroosalla musteellea värjäämäni valkoisen kukan lisäksi kukka- ja lumihiutalelävistäjää sekä vaaleanpunaista helmeä.
Vuoden ensimmäinen kortti
Tämän vaaleanpunaisen vauvakortin tein Koukussa kortteihin haasteeseen #20, ja mikäpä sen mukavampi ja turvallisempi tapa aloittaa kortteiluvuosi kuin lempivärillänsä!
Korttipohjana rohkaistuin käyttämään Presentosta ostamaani skräppikartonkia, joka kuului tähän saakka "liian kaunista käytettäväksi" -luokkaan. Vaaleanpunaisella pohjalla on latinankielista käsinkirjoitusta ja kiekuroita; toisen puolen harmaa-vaaleanpunainen kuviointi näkyy alla kortin sisältä ottamastani kuvasta. Vasemman reunan kukkapaperin olen saanut Villakeijun Johannalta salaisissa toiveissa. Suloinen kuva on netistä ja ilmeisesti jonkin lehden kansikuva. Pitsiä revin taas lisää mieheni vauva-ajan tyynyliinoista, ne kun ovat aivan liian pieniä nykytyynyihin. Salaisista toiveista saamani kiekura on Bosskutsin stanssilla tehty (, näin minulle ystävällisesti kerrottiin), ja perhonen Martha Stewartin lävistimellä tehty. Kukassa on päällekkäin harso- ja paperikukkia sekä keskellä timanttihaaraniitti. Sisälle en lisännyt muuta koristelua kuin stanssatun perhosen.
Korttipohjana rohkaistuin käyttämään Presentosta ostamaani skräppikartonkia, joka kuului tähän saakka "liian kaunista käytettäväksi" -luokkaan. Vaaleanpunaisella pohjalla on latinankielista käsinkirjoitusta ja kiekuroita; toisen puolen harmaa-vaaleanpunainen kuviointi näkyy alla kortin sisältä ottamastani kuvasta. Vasemman reunan kukkapaperin olen saanut Villakeijun Johannalta salaisissa toiveissa. Suloinen kuva on netistä ja ilmeisesti jonkin lehden kansikuva. Pitsiä revin taas lisää mieheni vauva-ajan tyynyliinoista, ne kun ovat aivan liian pieniä nykytyynyihin. Salaisista toiveista saamani kiekura on Bosskutsin stanssilla tehty (, näin minulle ystävällisesti kerrottiin), ja perhonen Martha Stewartin lävistimellä tehty. Kukassa on päällekkäin harso- ja paperikukkia sekä keskellä timanttihaaraniitti. Sisälle en lisännyt muuta koristelua kuin stanssatun perhosen.
2.1.2011
Onnea vuodelle 2011!
Vuosi vaihtui ja keksin päivää ennen joulunviettoon lähtöä, että askartelen vanhemmilleni häthätää kalenterin joululahjaksi lasten valokuvista. Jos tätä nyt edes voi kutsua skräppäysprojektiksi, niin tämä on sitten ensimmäinen sellaiseni. Tiimarin askartelukalenteripohjaan kiinnitin kuvituksen lisäksi myös apteekin ilmaiskalenterista kuukaudet, koska halusin näkyviin viikon- ja nimipäivät. Tämän tuunauksen vuoksi kalenteriosan oikealla puolella on viivoitusta, josta jätin näkyviin enemmän tai vähemmän; siihenhän voi vaikka kirjoittaa muistiinpanoja. Vanhempani olivat lahjasta mielissään. Näiden kuvien myötä oikein hyvää alkanutta vuotta sinullekin!