30.6.2019

Haikaran tuomaa

I made a neutral baby card combining a vintage image with a background from a die cut block.

Tein neutraalin vauvakortin yhdistämällä vintagekuvan leikekuvavihkon korttitaustaan.
Jätin taustapaperin vasemman reunan linnut ja kukkaset näkyviin, ja kuvan alakulmaan laitoin kolme luonnonvalkoista ruusua, joiden varsi on stanssattu kiekura, jonka leikkelin palasiksi ja muotoilin uudelleen. Muutama ruskea helmi täydentää kiekuran. With love -tekstin irrotin leikekuvavihkosta ja kiinnititn matalilla kohotarrapaloilla. Yläreunaan liimasin pitsin ja sen päälle paidanripustusnauhasta solmimani rusetin. Hakaneulariipuksen sain Siskolta. Nauhanpäiden kiinnittäminen kiekuroille tuo lisää eloa korttiin.
Tässä lähikuva nauhasta. Sen päät on pujotettu pitsin ja kuvan alle, ja pidempi kiekura on kiinnitetty yhdellä liimapisaralla paikalleen.

25.6.2019

Joulu jatkuu

Sorry for the Christmas in the middle of the summer. We're on a holiday abroad, and these cards are the only ones I haven't published yet.

Pahoittelen tätä yllättävää joulukorttipyrähdystä, mutta en löytänyt mitään muuta julkaisematta jäänyttä, mitä olisin pystynyt ajastamaan blogiin lomamatkamme ajaksi!
Vaaleanpunainen neulepinta yhdistää Marianne Designin pöllökuvan ja taustapaperin, joka on muistaakseni Studiolightin joulupaperikosta. Lumihiutaleet ovat hilepintaisia leikekuvioita.
Samasta kuva-arkilta on tämä kettukin. Nämä eläinkuvat ovat minusta tosi suloisia, ja niitä jäi mukavan paljon vielä ensi joulunkin kortteihin. Taustapaperi on hopeakuvioista paksua paperia, jollaisia tuli korttiharrastuksen alkuvuosina hamstrattua Tiimarista. Kukan stanssasin samasta paperista. Nauhassa lukee Merry Christmas.
Sama paperi, eri kuva. Tytön kuvassa olevat tähdet olivat kellertäviä, joten peitin ne hopenvärisillä ääriviivatarratähdillä, jotta ne sopivat paremmin taustapaperiin. Läpikuultava sydänreunanauha tuo tytön mekon ja korttipohjan lisäksi punaista väriä ja joulutunnelmaa korttiin.
Samantyyppistä taustapaperia käytin tässäkin kortissa. Kuva on Nellie's Vintagen ja ainoaksi koristeeksi sidoin korttipohjan väristä nyöriä. Tämän ei välttämättä tarvitse olla joulukortti.


21.6.2019

Jatketaan jouluteemalla

Once I started with Christmas cards, I might as well publish these cards I made last year, but didn't post yet. They were all made using the Studiolight Diorama Christmas die cut block.

Hauskaa juhannusta! Kun nyt kerran joulukorttien makuun päästiin, niin tässäpä kesälomamatkamme kuluessa julkaistavaksi viime joululta postaamatta jääneet Studiolightin Diorama -vihkosta tekemäni kortit. Vihkossa on valmiiksistanssatut osat ja mallit kolmiulotteisten korttien kokoamiseen, mutta sehän ei suinkaan estä yhdistelemästä kuvia ja koristeita ihan niin kuin itse tykkää. Nämä kortit taittuvat litteiksi postikorttikokoiseen kuoreen.
Ja viimeisen kortin kuvasin myös yläviistosta, jotta kortin rakenne näkyy selvemmin, ja jotta katsoja tietää, että kaikilla lampailla on päät. Bäät kaikille!

15.6.2019

No onkos tullut kesä?

The summer holiday is a great time to make the first Christmas card of the year. I made a card from the Studiolight Diorama block for our vintage challenge, because our theme is "Let's go to the forest".

Kesäloma on loistava aika tehdä vuoden ensimmäinen joulukortti! Tai sitten en vain löytänyt kesäisempiä kuvia Koukussa kortteihin -vintagehaasteeseemme, jossa on aiheena "Mennään metsään". Nyt on kokonaista kaksi kuukautta aikaa osallistua haasteeseen.
Kortti on tehty Studiolightin jouluisesta Diorama-vihkosesta. Tälläkin kertaa sooloilin vähän, ja yhdistelin kehykset, kuvat ja koristeet oman mieleni mukaan, enkä suoraan mallista. Tämä kolmiulotteinen kuoreen taittuva muoto on kyllä minusta mukavan näyttävä ollakseen niin helppo tehdä. Alla vielä kuva yläviistosta, jotta kortin mallista saa paremmin selvän.

11.6.2019

Muumilaakson kolikoita, osa 5

Two more ATCoins with the Moomin.

Tässä vielä kaksi muumikolikkoa kiellon päälle. Näissä on käytetty yhtä leveää lehtikuvaa, jonka leikkasin puoliksi. Kumpikin korteista on vapaana vaihtoon.
"Taikuri"-kolikon taustalla on kahta eri kuviopaperia ja ruusunauhaa, jossa on kultalankalehdet. Pursotin kultaa myös Stickles-purkista papereiden ja nauhan rajoille. Yläreunassa on kullanhohtoinen timanttirivistö ja reunoilla pyyhkäisy kullanväristä mustetta.
"Muumilaaksoon"-kortin tausta on lehtikuva. Koristeiksi lisäsin muovikukan haaraniittikeskustalla, stanssisilppulehdet ja kolme punasävyistä tähtitimanttia. Reunoille laitoin hopeanväristä akryylimaalia.

9.6.2019

Gelli Printillä väripilkkuja

Yippee, I found a new way to use my Gelli Plate! I never liked the dots that appeared on the print, where the paint had been dropped, but now I decided to make a lot of then intentionally in many different colours. I love how it turned out! Just try to make equally sized paint drops all over your plate and use the brayer as little as possible.

Juhuu, keksin ainakin itselleni uuden tavan käyttää Gelli Platea! Olen aina harmitellut läiskiä, jotka jäävät painokuvaan siihen kohtaan, mihin maalia on tursotettu, mutta nyt päätin käyttää täpliä hyväkseni, ja täplitin koko levyn erivärisillä, keskenään samankokoisilla maalipisteillä. Telaa kannattaa käyttää niin vähän kuin mahdollista, jotta värit eivät kokonaan sekoitu, ja voilà, herkullisen värikkäitä printtejä syntyy ihan tuosta vain!
Ensimmäiset kaksi printtiä tein ilman muita koristuksia. Alempi printeistä on painettu paperille, jossa oli pisteestä pisteeseen -tehtävä.
Tässä pilkutus on tehty valkoisen verkkokuvioinnin jälkeisprintin päälle. Eli tämä tekniikka sopii hyvin juuri niihin kuviin, jotka syntyvät sen jälkeen, kun on ensin tehty painokuva maskin kanssa ja maskin poistamisen jälkeen sen "varjo" käytetään uudestaan.
Tässä mallikuva tekovaiheesta. Tuossa gellilevyllä on jo riittävä määrä maalia. Telaa liikutan tosiaan koko ajan samaan suuntaan ja ylivetokertoja kannattaa olla vain sen verran, että aukot juuri ja juuri peittyvät. Varmaan vieläkin vähempi riittäisi, koska eiväthän aukot mitään haittaa. Olipas hauskaa innostua pitkästä aikaa jostain näin kovasti!

7.6.2019

Viken tarinadeco

A deco page I mage for a crafting friend. She wanted stories in the deco. Mine is the one we all know, about the environment. This was a really fast project to make, which is quite unusual for me.

Osallistuin Viken tarinadecoon, jossa kukin osallistuja teki yhden postikorttikokoisen sivun kirjaseen. Kussakin sivussa toivottiin olevan tarina, ja minun tarinakseni syntyi hiukan yllättäen tämä kaikkien tuntema ympäristönmuutos. Kokonaisuus syntyi minulle epätyypillisen nopeasti, ja sen sommiteltuani mietin kahteen kertaan, vastaako se nyt yhtään sitä, mitä toivottiin, kun se poikkesi niin paljon muiden tuotoksista, mutta sitten ajattelin, että jos tarina noin kivuttomasti syntyi, niin ehkä se halusi tulla kerrotuksi. En kyllä itse kuulu ihmisiin, jotka kärsivät ympäristöahdistuksesta.
Kortin yläosassa on maailmankartta ja alaosassa Korkeasaaren karuselli. Kumpikin on lehtileike. Vasempaan reunaan laitoin suikaleen skräppipaperin reunasta ja oikeaan alakulmaan käytetyn postimerkin, jossa on hohtava kukka. "Home"-tekstilaatta on sisustuslehdestä ja numero 1 on metallikoriste, jonka värjäsin kynsilakalla kultaiseksi. Karusellin kuva ei yltänyt oikeaan reunaan asti, joten laitoin sen revityn reunan alle palan metallihohteista mustansävyistä telanpuhdistuspaperia ja rajaa peittämään palan kullanväristä harsopaperia, jota on myös numeron alla. Karttaa koristelin kahdella palalla turkoosinväristä polvekenauhaa ja lumihiutalehaaraniitillä. Karusellipaperin yläreunan alle laitoin stanssatun kiekuran ja karuselliin timantteja. Kortin reunat pyyhkäisin kullanvärisellä musteella.

Tekstiä ei ole paljon, mutta lauseet ovat vanhasta kirjansivusta leikattuja suomennoksia latinankielisistä sanonnoista. Varsinainen tarina on tuo lehdestä leikattu kuvasuikale lapsista. Tuohan on se satu, jossa pillipiipari johdatti koko kylän lapset perässään rotkoon. Sen tarkemmin en kyllä tarinaa muista, mutta se tuntui sopivan tähän maailmanlopun meinkinkiin. Toivottavasti tästä ei nyt tullut ihan liian masentava tarina!

5.6.2019

Sekalaisia ATC:itä

A couple of ATC:s I have made.

Tässä muutama julkaisematta jäänyt ATC, joista kaksi ylintä on jo vaihdettu Tampereen livetapaamisessa. Alimmat kortit vielä vapaana.
"Katseet" -kortin taustana on lehtileike, jonka päälle on painettu Gelli Platella. Toisin sanoen se on epäonnistunut kuvansiirtoyritys, mutta minusta tuo naisen katse jäi mukavan salaperäiseksi, joten säästin kuvan ilman muuta keräilykorttikäyttöön. Pariksi naiselle leikkasin Korkeasaaren mainostiikerin, jollaista olen käyttänyt aiemminkin ATC:ssa. Koristeiksi laitoin mustasta suihkevärjätystä paperista stanssilla leikatun pitsisydämen ja edellisestä Tampereen livevaihdosta saamani stanssatun aakkosleikkeen, jonka leikkasin kahteen osaan. Kolme neliönmuotoista timanttia ja reunojen pronssinvärinen patinamaali täydentävät kortin. Kortti on vaihdettu.
En muista enää tämän keväisen kortin nimeä, ja sekin on jo löytänyt uuden kodin. Siinä on kuva korttimainoksesta, lehdestä leikattu perhonen, jonka vartalon alla on kohotarrapala, violetteja kukkia, muotoonsaommeltu nauha ja siihen ompelulangalla ripustettu perhosriipus. Taustapaperi on lehtiöstä.
"Aamiainen Tiffanylla" -kortti on vapaana. Kuva on Sinellin lautasliinamainoksesta ja elokuvalippu valmisleike. Taustan karusellinpuolikas on revitty Linnanmäen mainoksesta. Vasemmassa reunassa on suikalle foliokoristeista kuviopaperia, ylhäällä muovinen helminauha ja alakulmassa palat kullanväristä harsopaperia ja luumunpunaista pitsiä.
"Auringonlaskun ratsu" on vielä vaihdettavissa. Tausta on gelliprintti, jossa toistuvat juuri samat värisävyt kuin hevoskuvassa, joka on julistemainos. Perhosriipuksen olen saanut joskus vaihdossa ja pitsi on metritavarana ostettu. Tekstilaatta on chipboard-kuvio, jonka värjäsin metallihohtoisella lilalla musteella. Reunatursotukset tein hopeanvärisellä akryylimaalilla.
"Kristiina" on vielä vaihtoon vapaana. Kuvan pistelin irti kirjepaperista neulalla. Taustalla on venäjänkielistä kirjan tekstiä, jonka olen gessopessyt ja kuvioinut turkoosilla suihkeella pallomaskin avulla. Keskelle leikkasin kuviosaksilla suiron sävyihin sopivaa kukkapaperia. Hohdekuvioidun linnun stanssasin kuviopaperista ja alas lisäsin vielä suikaleen rastikuvioisesta paperista, jobja reunat pyyhin turkoosinvärisellä musteella. Rastien keskustoihin laitoin pikkuruiset timantit.
"Delfiinit" on vielä vaihdettavissa. Kuvat ovat julistemainoksesta, taustapaperi metallihohtoista telanpuhdistuspaperia ja kuvien taustalla pala valkoista harsopaperia. Alareunassa on vettä muistuttava sininen pitsi ja yläkulmassa muovihelmi.

4.6.2019

Ylioppilaskortti Pikku Myyn ystävälle

This is graduation card I made for a fan of the Moomin characters. The model is called sliding easel, and you find the tutorial here. I changed the dimensions a bit.

Tein pyynnöstä ylioppilaskortin muumien ja erityisesti Pikku Myyn ystävälle, ja onneksi löysinkin kätköistäni kartonkiset muumihahmot, jotka olivat tulleet jonkun lasten kirjakerhon kirjan kylkiäisenä vuosia sitten. Tein liukuvan telinekortin näitä ohjeita soveltaen. Aiempi korttini tällä tekniikalla löytyy puolestaa täältä.
Tässä kuvassa kortti on aukivedettynä, jolloin Pikku Myy nousee pystyyn. Etualalle avautuu kirjoitustila, joka on valkoista korttipohjaa, jonka kuvioin hieromalla siihen maskin läpi harmaata mustetta. Kortin taustapaperi on Myyn väreihin sopivasta skräppikartongista leikattu. Irtileikatun hahmon taakse laitoin stanssilla kuvioidun neliön, jonka takana on korttipohjankin reunojen yli menevä lila läpikuultava kuituharso, johon kiinnitin perhosen ja stanssatun oksakoukeron. Itse rakastan ilmavuutta korteissa, ja minusta on hieno efekti, kun perhoset näyttävät oikeasti lentävän. Muovisen lyyrakuvion olen irrottanut vanhasta ylioppilaskortistani.
Tältä kortti näyttää litteäksi painettuna. Kortin koristeina on edellämainittujen lisäksi värikäs timanttirivistö ja kaksi pinkkiä kukkaa, joiden keskustoiksi laitoin kukkahelmet ja lehdiksi suihkeilla värjätystä paperista kuviolävistimellä napsaistut lehdykät. Ylhäältä pilkistää tummanpunaisesta kukkapaperista tehty paperilaatta, josta vetämällä kortti liukuu auki. Laatan reunan kuvioin reunalävistimellä, ja kiinnitin siihen mustan kukanmuotoisen sirkkarenkaan, johon solmin valkoisen vetonarun. Kaikkein työläin osa tämän kortin valmistuksessa oli noiden narunpäiden piilottaminen mintunvihreiden muovihelmien sisään sen jälkeen, kun olin solminut niihin vaaleanpunaisesta pitsistä leikatut kukkaset! Viimeistelin vetonarun vielä pinkistä läpikuultavasta nauhasta solmimallani rusetilla.
Tässä kuvassa näkyy kortin rakenne sivusta kuvattuna. Punainen kukallinen paperi näkyy myös tuolta avautuvan kolmion pohjalta, ja kolmion yläsivut ovat korallinpunaisen taustapaperin tummanpunaista taustapuolta. Vetolaatassa on ääriviivatarroilla kirjoitettuna teksti "Ylioppilaalle onnea". Muutin hopeanväristen ääriviivatarrojen väriä helmiäisvalkoisella kynsilakalla, jotta ne eivät riitelisi niin paljon lyyran kullanvärin kanssa.

Alla vielä (toivottavasti toimiva) video, josta kortin aukeamismekanismi näkyy. Tämä on kiva keino saada näyttävyyttä korttiin. Olen lisännyt alkuperäiseen ohjeeseen liukumisen sujumisen parantamiseksi muoviset reunaläpyskät näkymättömiin tuonne liukuvan timanttikoristeisen osan sivureunoihin. Ne pitävät laatan paikallaan korttipohjaa vasten.