Kattilat täynnä puuroo...

Vieläköhän puuttuu monta joulukorttia? En ole uskaltanut edes laskea. Joka tapauksessa tämä on ensimmäinen joulu, kun olen tehnyt suurimman osan kortteja jo näin hyvissä ajoin ennen sitä viimeistä lähetyspäivää. Dead linen lähestyminen on yleensä paras motivaattorini!

Tulostin tämän vintagekuvan alkuun näin isona, joten korttiin ei juuri muuta mahtunutkaan. Se sopivamman kokoisesta kuvasta tehty kortti on jo julkaistu täällä.

Pari vähemmän perinteisen väristä joulukorttia. Molemmissa huopahiutalekuviot. Ei varmaan tarvitse edes sanoa, että pidän vasemmanpuoleisesta paljon enemmän. Tuo toinen tuo ikävästi mieleen joulukuun sellaisena kuin se on aina eiliseen asti Tampereella näyttäytynyt, eli nurmikonvihreänä! Eli siis sama asia positiivisemmin ilmaistuna: jippii, meille tuli eilen lopultakin lunta! Kyllä sitä on odotettukin! Toivottavasti sää nyt pysyisi pakkasella.

Näinkin yksinkertaisia kortteja tein kaksi. Kuvasta sitä ei huomaa, mutta korttipohjat tässä kuten ylläolevassa vaaleanpuna-pinkissä kortissa ovat Sinellin kauniin himmeää helmiäiskartonkia. Kuvat leikkasin viime vuoden Helsingin Sanomien mainoksesta.

Kokeilin tehdä kortteja myös sarjatuotantona, mutta ei se oikein ole minun juttuni. Lahjapakettikasan kuva on vuosi sitten kädentaitomessuilta ostamallani leimasimella leimattu ja osassa korteista embossattu. Hopeiset ja mintunvihreä ovat taas helmiäispohjia ja alla vasemmalla leimasin taustaan valkeita lumihiutaleita, mutta ei niitä kuvassa erota ollenkaan. Näistä parhaiten toimii mielestäni tuo oikean yläkulman raitataustaunen kortti.